Syyspäiväntasaus hyvästeli lopullisesti kesän ja samalla se viritteli FC HIK:n jalkapallomiehistöä jättämään jäähyväisiä kaikkein routaisimmalle talvelle. Historiansa syvimmässä montussa viime vuodet potkinut Hikken voitti kauden viimeisessä kotiottelussaan Olarin Kiksin 2-0 (0-0) ja kaipaa enää viimeistä silausta sarjanousulle eteläisen alueen korkeimmalle tasolle Kolmoseen.
HIK on pelannut Kolmosessa viimeksi kaudella 2019, minkä jälkeen nurmea on jynssätty Nelosessa ja kauden verran Vitosessakin. Nelosen lohkokärjen ykkössija ja sitä myöten suora sarjanousu voi varmistua jo torstai-iltana, jos lohkossa toisena kuusi pistettä perässä uhitteleva EPS/I ei voita kotipeliään FC Heimoa vastaan.
Espoolaisten voittaessa ratkaisu siirtyy viimeiselle kierrokselle tulevan keskiviikon koitoksiin. Tuolloin HIK:lle riittää tasapeli Nummelan Palloseuran kakkosjoukkueen vieraana. Tasapisteissä EPS:n kolmosjoukkue olisi edellä paremman maalieron ansiosta.
-Nyt näyttää hyvältä, mutta ei juhlita vielä, HIK:n Robert Bäckman malttoi Kiksi-voiton jälkeen.
Päivä ja yö olivat keskiviikkona yhtä pitkiä, mutta isännille oli tulla Rukki Arenan tekonurmella harvinaisen pitkä ilta. Ottelu oli vallan hyvin Hikkenin näpeissä, mutta hallinnasta ja tekopaikoista huolimatta palloa ei saatu häkkiin kirveelläkään.
Pelastus näytti jo saapuvan tunnin paikkeilla, kun näyttävästi karkuun pujotellut John Fagerström kaadettiin rankkarialueella ja erotuomari Mohammadi Fereidoun osoitti pallon täplälle. Pilkun vetänyt Tobias Laaksonen erehtyi noudattamaan klassisen ylärima alas -loppuhuudon sanomaa, mutta rimasta maaliviivan väärälle puolelle nurmeen pompahtanut ratkaisu ei ollut lopputuloksena paras. Kärttyisimmät kannattajat olivat tässä vaiheessa heittämässä HIK-huivejaan ja nousulippiksiään romukoppaan.
-En vaipunut vielä epäonnistuneen rankkarinkaan jälkeen epätoivoon, vaan pysyin optimistisena. Peli oli täysin hallussa ja tiesin maalien vielä tulevan. Ottelumme ovat viime aikoina olleet juuri tällaisia, olemme tehneet niiden voittamisesta vähän turhan vaikeaa, Bäckman totesi.
Ikuiseksi optimistiksi tiedetty Mergim Bushi oli seurannut tapahtumia selkävaivaisena penkiltä, kunnes joukkueen paras maalintekijä veti ylleen supervaihtomiehen asun. Bushi marssi kehiin 62. minuutilla, tempaisi Vladyslav Tarasenkon syötöistä kaksi maalia, kuittasi keltaisen kortin tuuletettuaan ensimmäistä osumaa ilman pelipaitaa ja painui takaisin penkille lepäämään 77. minuutilla.
-En muista nähneeni vastaavaa. Ei Gimilläkään peli aina suju, mutta nyt hän oli kyllä mies paikallaan silloin, kun tarvitsimme sitä, Bäckman sanoi.
Bushi hieroi ottelun aikana penkillä käsiään alati kiihtyvällä tahdilla.
-Annoin joukkuekavereille mahdollisuuden näyttää osaamistaan. Kun ei rankkarikaan mennyt sisään, niin sanoin koutsille, että laita minut kentälle, hän rupatteli pilke silmäkulmassa.
Toista perättäistä sarjanousua lähestyvän HIK:n panostukset näyttävät tuottavan hedelmää. Joukkuetta jykevöitettiin vielä syyskuussa, kun Markus Tukiainen saapui lainasopimuksella Jokereista hyökkäyspään hupailuun, Robi Lindfors tuli lainalle Pöxyt/TNT:stä tilkitsemään puolustusta ja kokenut brassi Diego Martins kutsuttiin eläkepäiviltä pyörittämään peliä keskikentälle.
-Kaikki ovat pelimiehiä, jotka ovat vahvistaneet joukkuetta. Olisin tosin uskonut nousumahdollisuuksiimme silläkin miehistöllä, joka meillä jo oli täällä. Jos nousemme, niin ei se kyllä yllätä yhtään, sillä meillä on ollut kasassa todella hyvä porukka, Bäckman sanoi.
