Maakuntahallitus lähetti kehittämissuunnitelman valmisteluun
Joukko läntisen Uudenmaan kuntien edustajia on käynyt pääministeri Petteri Orpon esikunnan pakeilla keskustelemassa rantaradasta ja sen kehittämismahdollisuuksista. Tapaamisessa keskusteltiin radan ylläpidon ja perusparantamisen tarpeesta.
Esillä olivat myös mahdollisuudet hakea EU-avustusta rantaradan kehittämiseen. Seudun edustajat korostivat nykyisen junaliikenteen säilyttämisen tärkeyttä rantaradalla Helsingin ja Turun välillä. Hallitus on päättänyt panostaa kuluvalla toimikaudella rantaradan parannustoimiin 80 miljoonaa euroa.
-Rantaradan kehittäminen on tärkeää koko seudullemme. Kaukojunaliikenteen mahdollinen loppuminen rantaradalla olisi erityisesti Raaseporille kova takaisku, mutta olisi myös toivottavaa, että kaukojunat pysähtyisivät useammin Kirkkonummella. Meidän on vaikutettava sen puolesta, että junaliikenne rantaradalla kehittyy, kansanedustaja Henrik Wickström (r) tiedottaa.
Hänen mukaansa olisi myös perusteltua hakea rantaradalle EU-rahoitustukea, koska radan varrella on useita merkittäviä satamia ja rataosuus on erittäin tärkeä myös maan huoltovarmuuden näkökulmasta.
Tapaamiseen osallistuivat hänen lisäkseen Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas, Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman, Hangon kaupunginjohtaja Simon Store, Siuntion kunnanjohtaja Inka Tikkanen ja raaseporilaiskansanedustaja Johan Kvarnström (sd). Mukana olivat myös Raaseporin ja Hangon kaupunginhallitusten puheenjohtajat Thomas Blomqvist (r) ja Edvard Lindfors (r).
Aloite suunnitelmasta valmisteluun
Wickström ja Kvarnström esittävät myös viime vuoden lopulla tekemässään aloitteessa, että Uudenmaan liitto käynnistää rantaradan kehittämissuunnitelman laatimisen. Suunnitelma tulee tehdä Länsi-Uudenmaan kuntien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Maanantaina koolla ollut maakuntahallitus päätti lähettää aloitteen aluesuunnittelun vastuualueelle valmisteltavaksi.
”Maakuntahallituksen tulee hyväksyä suunnitelma ja sen tulee toimia liiton vaikuttamis- ja edunvalvontatyön perustana. Suunnitelman ytimessä tulee olla rantaradan infrastruktuurin parantaminen, nykyisen Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen säilyttäminen sekä Hangon ja Helsingin välisen lähijunaliikenteen kehittäminen”, aloitteessa esitetään.
Lisäksi maakuntaliiton halutaan edistävän aktiivisesti mahdollisuutta hakea tähän EU-rahoitusta jo vuoden 2026 aikana. Liiton halutaan myös korostavan selkeästi ja aktiivisesti rantaradan kehittämisen tarjoamia mahdollisuuksia viestinnässään ja vaikuttamistyössään.
Kansanedustajat toteavat rantaradan tarvitsevan investointeja ja kehittämistä länsiradasta riippumatta. Aloitteessa todetaan, että Liikenneviraston vaikutusten arvioinnin mukaan koko kaukojunaliikenne rantaradalla loppuisi, jos länsirata toteutuisi kokonaisuudessaan. Kaukojunaliikenteellä on alueelle kuitenkin keskeinen merkitys.
Maakuntaliitolle kritiikkiä
Kansanedustajat kyseenalaistavat sen, että Uudenmaan liitto edistää niin voimakkaasti länsirataa, jolla on kielteisiä vaikutuksia useille maakuntaliiton jäsenkunnille. Samalla he katsovat, että vastaava edunvalvonta puuttuu liiton taholta rantaradan kohdalla, vaikka useat tekijät puoltavat nykyisen yhteyden kehittämistä. ”Nykytilanteessa koemme, että Uudenmaan liitto on valinnut linjan, joka tietoisesti heikentää Länsi-Uudenmaan kuntien tulevaisuudennäkymiä, mikä mielestämme ei ole korrekti tapa toimia”, he arvostelevat.
Uudenmaan liitto tiedotti joulukuun puolivälissä Euroopan unionissa valmisteltavana olevasta vuosien 2028-2034 rahoituskehyksestä, joka voisi avata länsiradalle mahdollisuuden EU-rahoitukseen. ”Samaan aikaan EU-rahoitusta rantaradan kunnostamiseen ja kehittämiseen on ollut mahdollista hakea jo useiden vuosien ajan ja on vieläkin. Uudenmaan liitto ei kuitenkaan ole osoittanut samanlaista sitoutumista tähän vaihtoehtoon”, aloitteessa mainitaan. Kansanedustajat ennakoivat, että rantaradan mahdollisuudet saada EU-tukea paranevat seuraavalla rahoituskaudella, koska sotilaallisen liikkuvuuden painoarvoa ollaan kasvattamassa.
Uudenmaan maakuntahallitukselle oli valmisteltu maanantaiksi myös vastaus Raaseporin, Hangon, Inkoon ja Siuntion joulukuiseen kirjelmään, jossa kunnat ilmaisevat tyytymättömyytensä Uudenmaan liiton vaikuttamistyöhön ja viestintään. Asia kuitenkin poistettiin esityslistalta ennen kokousta. Etelä-Uusimaan digilehdessä sunnuntaina 25. tammikuuta on aiheesta laajempi uutinen. Se löytyy osoitteesta etelauusimaa.fi.
