Sekavan sote-himmelin luominen Uudellemaalle oli kallis virhe
Uudenmaan pirstominen neljään hyvinvointialueeseen, Helsinkiin ja HUS:iin johti siihen, että kansalaisten yhdenvertaisuus Uudellamaalla ei toteudu, eikä yhtenäisiä ja asianmukaisia palveluja saada turvattua. Mallin vakava puute on se, että siinä jää toteutumatta sote-uudistuksen tärkein peruste: perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatio erikoissairaanhoidon kanssa.
On luotava yksi koko maakunnan kattava Uudenmaan hyvinvointialue, jota johdetaan keskitetysti. Se vastaisi kaikesta erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen palvelujen järjestämisestä ja integraatiosta, sekä ottaisi myös pääosan tuottamisvastuusta.
Uusimaa on jo muutenkin yhtenäinen maakunta. Erityisesti pääkaupunkiseutu on samaa asiointi- ja työssäkäyntialuetta, joten on täysin keinotekoista jakaa Espoon, Helsingin ja Vantaan perustason palvelut nykyisellä tavalla.
Uudenmaan hyvinvointialueiden yhdistäminen toisi merkittäviä säästöjä ja se tulisi tehdä sosiaali- ja terveysministeriön muistiossa (19.3.2023) esittämällä tavalla. Sen mukaan alueiden yhdistäminen muun muassa keventäisi hallinnollisia rakenteita ja menettelyjä. Tukipalveluita, hankintoja ja investointeja voitaisiin keskittää ja tehostaa. Uudistus lisäisi mahdollisuuksia henkilöstön ja osaajien yhteiskäyttöön, vähentäisi organisaatioiden välistä epätervettä kilpailua ja osaoptimointia sekä purkaisi päällekkäisyyksiä. Näin alueelle saataisiin myös yhtenäiset kriteerit, käytännöt, menetelmät ja asiakasmaksut.
Nykyisiä hyvinvointialueita tulisi estää tekemästä esimerkiksi omia it-ratkaisuja tai investointeja ilman kokonaisharkintaa tulevan Uudenmaan hyvinvointialueen pohjalta. Mitä kauemmas tulevaisuuteen alueiden ja HUS:in yhdistäminen siirtyy, sen syvemmälle vajoamme nykyisen sote-hallintohimmelin suohon.
Lisäksi vastuu hyvinvointialueen taloudesta pitää olla sillä itsellään ja sillä tulee olla verotusoikeus. Muutoin demokraattisesti valittu hyvinvointialueen valtuusto jää muodolliseksi päätöksentekoelimeksi, jonka tehtävä on hallinnoida valtiovarainministeriön rahoja alueellisesti.
Vaikka Uudenmaan kunnat varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat taloudelliselta kantokyvyltään hyvässä asemassa, Vantaa-Keravan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet saattavat joutua valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn.
Jos valtio lähtee päättämään alueen taloudesta, se syrjäyttää aluevaaleilla demokraattisesti valitut päättäjät ja lopputuloksena saattaa joka tapauksessa olla hyvinvointialueen yhdistäminen toiseen alueeseen. On myös muita ongelmia, kuten erikoissairaanhoidosta vastaavan HUS-yhtymän vakava rahoituskriisi ja lainvastaiset hoitojonot. Länsi-Uudellamaalla on heikennetty Lohjan ja Raaseporin sairaaloiden asemaa, päivystyksiin on tuntikausien jonot, eikä kiireetön hoito vedä.
Poliittisilla päättäjillä pitää olla selkärankaa valita leikkausten, palvelujen näivettämisen ja hoitojonojen kasvattamisen sijaan ne uudistukset, jotka takaavat kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimisen.
Harry Yltävä (vas)
HUS-hallituksen jäsen 2000-2017
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän jäsen ja selvityshenkilö 2014
Inkoon terveysaseman palveluita ei saa turhaan karsia
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on avannut kyselyn inkoolaisille tärkeimmistä palveluista ja mitkä palvelut tulisi saada Inkoon terveysasemalta. Kysely on pohjana edessä olevalle muutostyölle, jossa Inkoon terveysasemasta tehdään lähiterveysasema.
Kysely on hyvin johdatteleva. Siinä kysytään, mille terveysasemalle on valmis menemään saamaan lisää palveluita; Lohjalle, Kirkkonummelle tai Tammisaareen. Johonkin näistä asemista Inkoon lähiterveysasema tukeutuu. Kyselyssä ei ole vastausvaihtoehtoa, jossa voisi ilmoittaa, ettei vastaaja toivo palvelujen vähentämistä Inkoossa. Näin ollen en usko, että kysely tulee kertomaan koko totuuden inkoolaisten mielipiteestä.
Mutta miten niihin palveluihin pääsee? Inkoosta nimittäin ei ole julkista liikennettä Lohjan terveysasemalle, Tammisaaren terveysasemalle tai Kirkkonummen hyvinvointikeskukseen. Kenen vastuulla tämä on?
Inkoon toimivaa yksikköä ei saa tuhota. Se pysyy vahvana pitkälti hoitohenkilöstön ansiosta. Jos pohjaa lähdetään murentamaan, se voi luoda ikävän kehityksen terveysasemalle.
On silti hyvä, että Inkooseen jää lähipalveluja. Nyt pitää kuitenkin olla tarkkana ja arvioida kaikki vaikutukset. Fakta on se, että tällainen kysely herättää kyllä huolta ja hämmennystä.
Henrik Wickström (r)
kansanedustaja, aluehallituksen jäsen
Inkoo
