Näyttää siltä, että mitä lähemmäs kevään eduskuntavaaleja tulemme, sitä kovemmiksi nousevat äänet, joiden mukaan Suomen nykyinen taloustilanne vaatisi suuria hyvinvoinnin leikkauksia. Presidentti Sauli Niinistö sanoi Turun Sanomien haastattelussa (21.1.2023), ilmeisesti puoluevärinsä hyvin muistavana, että kaikesta tulee olemaan pakko leikata, ja FST:n ohjelmassa Efter Nio (23.1.2023) taloustieteilijä Martin Paasi sanoi, että pandemia ja sota eivät ole syypäitä viime vuosien taloushuoliin.
Jos muistat, kuinka olimme jokin aika sitten jumissa koronasulkujen loukussa, niin muistat että viime vuosien valtiontaloutta on leimannut mitä suurimmassa määrin tukien maksaminen yrittäjille ja työntekijöille, jotka kärsivät pandemian takia. Ja olimme tuskin päässeet viimeisistä rajoituksista, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuoden helmikuussa ja järkytti koko Euroopan energiahuoltoa.
Jos mennään ajassa vielä pidemmälle taaksepäin, muistamme pari hallitusta, joita johtivat ensin kokoomus ja sitten keskusta. Presidentin mukaan taloutta olisi silloinkin johdettu liian avokätisesti, vaikka kaikki muistamme mm. kilpailukykysopimuksen, joka merkitsi suurelle osalle väestöstä alhaisempia palkkoja ja pidempiä työaikoja. Elimme silloin vielä 2010-luvun alun finanssikriisin jälkimainingeissa, mikä hidasti talouskasvua pitkään.
On hämmästyttävän populistista käyttää viime vuosien kriisejä poliittisten pisteiden keräämiseksi omalle puolueelleen väittämällä, että mm. nykyinen sotainflaatio johtuu siitä, että olisimme eläneet yli varojen. Eikö se ole ihmisten muistin aliarvioimista? Se, että olemme kansana pysyneet yhtenäisenä niin monena vuonna peräkkäisten katastrofien koettelemana, osoittaa että Suomi pystyy toimimaan realistisesti ja joustavasti myös kansainvälisten myrskyjen aikana. On sääli, jos oikeiston retoriikka ennen eduskuntavaaleja haluaa nyt mitätöidä tämän saavutuksen.
Jan Rundt (vas)
Tenhola
eduskuntavaaliehdokas
