Suomen velkaantumisesta on tulossa yksi keskeisimmistä vaaliteemoista ensi keväänä. Nopea velkaantuminen on ollut tiedossa, mutta nyt sekä valtiovarainministeriö että Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ovat kiinnittäneet asiaan perustellusti huomiota. Tällä vaalikaudella valtio on velkaantunut noin 40 miljardia euroa, mikä on kyseenalainen ennätys.
Vasemmiston ja vihreiden näkemys velasta on edustanut tavallaan uutta näkemystä velkavastuista. Tähän oppiin sisältyy ajatus siitä, että valtion ei koskaan tarvitse maksaa velkojaan pois, ja että tärkeää ei ole velan määrä vaan velkasuhde. Kun Suomen velkasuhde on eurooppalaista keskitasoa, on ajateltu, että meillä on edelleen mahdollisuus velkaantua lisää ja siirtää rakenteellisten ongelmien ratkaisua tulevaisuuteen. Kuten hyvin tiedetään, mikään ei ole helpompaa kuin siirtää ikävien ja raskaiden päätösten tekemistä myöhemmäksi.
Nopealle velkaantumiselle löytyy myös järkeviä ja perusteltuja syitä. Näistä tärkeimmät ovat koronakriisi sekä Venäjän aloittama sota, joka on tehnyt raaka-aineista ja energiasta kalliimpaa, vaikeuttanut toimitusketjuja ja nostanut merkittävästi inflaatiota.
Hallituksen velanotosta on kuitenkin kulunut vain kaksi kolmasosaa näiden kriisien hoitoon. Yksi kolmasosa on mennyt tavalliseen valtion kulutukseen. Hallituksen alkutaipaleella lanseeratut ”tulevaisuusinvestoinnit” ovat myös osoittautuneet pitkälti tavallisiksi budjettikohteiksi, joiden merkitystä Suomen kilpailukyvyn kannalta hallitus on halunnut korostaa. Todellista vaikutusta on vaikea arvioida, mutta parhaimmillaankin niiden merkitys tulee jäämään rajalliseksi.
Tällä hetkellä huolestuttavinta on korkojen nopea nousu, joka tulee lisäämään valtion velanhoitokuluja merkittävästi. Ensi vuonna budjetoidaan velanhoitokuluiksi noin 1,5 miljardia euroa, mikä on lähes kolme kertaa enemmän kuin tänä vuonna. Mikäli korkotaso edelleen nousee, tulevat menot kasvamaan voimakkaasti, kun valtion budjetit 2023-2026 ovat yli seitsemän miljardia euroa alijäämäisiä vuosittain.
Valtion velkaa ei pystytä lyhentämään kuin pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä tarvitaan ehdottomasti suunnitelmaa, jolla tulot ja menot saataisiin tasapainoon. Tällaista paperia ei ole kuitenkaan olemassa. Vaarana on, että ongelmien sysääminen tulevaisuuteen johtaa ennen pitkää palveluiden leikkaamiseen ja maksujen korottamiseen, mistä kärsii koko aktiiviväestö. Lisäksi tämä kehityskulku vähentää investointihalukkuutta, mikä puolestaan johtaa työpaikkojen vähenemiseen.
Vaalikausi lähentelee loppuaan, mutta hallituksen tulisi tuntea vastuunsa Suomen tulevaisuudesta. Vaikka nykyinen hallitus on leimallisesti vasemmistohallitus, niin myös keskustan kuin RKP:n olisi toivottavaa tehdä osuutensa Suomen tilanteen parantamiseksi, vaikka nämä puolueet ovatkin olleet hyväksymässä ja toteuttamassa Suomen velkavetoisinta hallitusohjelmaa.
Timo Kallio (kok)
Inkoo
