SDP ja vihreät ovat jääneet pois Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen budjettineuvotteluista. SDP ilmoittaa, ettei se hyväksy omaishoitajien, vammaisten ja vanhusten kurittamista. Kotihoidon palvelumaksuihin esitettävät korotukset tulevat puolueiden mukaan olemaan osalle Länsi-Uudenmaan asukkaista kohtuuttoman korkeita.
Vihreät poistui neuvotteluista, kun ryhmän mukaan kävi selväksi, että enemmistön muodostavilla puolueilla ei ollut halua tulla vastaan omaishoitajien ja vammaisten toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä. Vihreiden ryhmästä todetaan, että tällä esityksellä vammaiset ja omaishoitajat laitetaan ruotsinkielisten palveluiden kehittämisen ja palveluseteleiden lisäämisen maksajiksi.
”Käsittämättömiä esityksiä”
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Joona Räsänen ja aluevaltuuston varapuheenjohtaja Maria Guzenina pitävät käsittämättömänä esitettäviä leikkauksia omaishoitajien tukeen, vammaisten toimeentuloon ja vanhusten palveluihin, jotka tehdään heidän mukaansa kokoomuksen johdolla.
-Meille oli kynnyskysymys löytää Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen budjettiin ratkaisu, jossa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat tarvitsemansa riittävän tuen. Se, että kokoomus ei tätä lähtökohtaamme hyväksynyt, on alueen asukkaiden kannalta surullista ja käsittämätöntä, ryhmänjohtaja Räsänen kommentoi.
Budjettineuvotteluissa kiistaa herätti etenkin omaishoidontuen korvausten ja kotihoidon asiakasmaksujen sekä vammaisten tukirahan heikennykset jo valmistelun esityksessä.
SDP esitti, että omaishoitajien tuki olisi yhdenmukaistettu koko Länsi-Uudellamaalla espoolaisten tasolle. Tämä olisi korottanut alueen muiden omaishoitajien korvauksia. SDP:lle oli kynnyskysymys, että kotihoidon asiakasmaksut eivät nouse, eikä säästöjä haeta vammaisten ylläpitomaksuista.
-Käytännössä kokoomus, RKP, keskusta ja Liike Nyt ovat sopineet, että espoolaisten, kirkkonummelaisten ja kauniaislaisten omaishoitajien tukea leikataan. Kyllähän tämä on märkä rätti väsyneille ja vaativaa työtä tekeville omaishoitajille, aluevaltuuston varapuheenjohtaja Guzenina toteaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen budjettineuvottelut päättyivät alkuviikosta. Aluevaltuusto tekee budjetista lopullisen päätöksen kokouksessaan 13. joulukuuta.
-Vaikka näyttää siltä, että neuvotteluissa kokoomuksen esityksen taakse asettuneet ryhmät muodostavat enemmistön, haluan uskoa, että syntyy kapinaa ja aluevaltuustossa saamme enemmistön kohtuullisemman päätöksen kannalle, Guzenina vetoaa.
Hänen mukaansa alueen talous ei kaadu siihen, että kaikkein heikoimmista pidetään huolta.
-Mutta voi syntyä isoja lisäkustannuksia, jos emme niin tee, Guzenina toteaa.
”Poliittinen lehmänkauppa”
Vammaisten ateria- ja ylläpitomaksujen nostaminen esitetyllä tavalla voi tarkoittaa vihreiden mukaan lähes sadan euron korotuksia sellaisten ihmisten kuukausimenoihin, jotka eivät voi mitenkään vaikuttaa tuloihinsa. Omaishoitajien kolmannen luokan tukia odottaa puolestaan yli 350 euron kuukausittainen alennus Espoossa ja Kauniaisissa. Maksut ovat nousemassa esityksen myötä myös kirkkonummelaisilla.
-Hyvinvointialueen taloustilanne on tiukka, mutta säästöjen repiminen omaishoitajien, vammaisten ja ikäihmisten kustannuksella ei ole kestävää. Erimielisyydessä on kyse kokonaisuuden kannalta pienistä, mutta yksittäisten ihmisten kannalta erittäin merkittävistä summista. Asia olisi ollut ratkaistavissa, jos poliittista tahtoa siihen olisi ollut, vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Henna Partanen sanoo.
Hän toteaa kaikkien puolueiden olevan jo sitoutuneita siihen, että ensi vuonna valmistellaan talouden tasapainottamisohjelma, ja kaikista toimenpiteistä olisi pitänyt puhua samalla kerralla. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen budjetti on 1,7 miljardia euroa.
-On erikoista, että viime metreillä pöytään tuotiin lisämenoja aivan uusiin kohteisiin samalla kun haavoittuvassa asemassa olevien asukkaiden maksutaakkaa kasvatettiin todella tuntuvasti. Käytännössä vammaiset ja omaishoitajat laitetaan ruotsinkielisten palveluiden kehittämisen ja palveluseteleiden lisäämisen maksajiksi. Vastuullisen taloudenpidon sijaan taustalla taisi olla poliittinen lehmänkauppa, aluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö arvostelee.
Myös Partanen ja Hyrkkö toteavat, että ”äkkiväärät” leikkaukset ja maksukorotukset johtavat pahimmillaan entistä suurempiin kustannuksiin.
”Aluevaaleissa vahva tuki vastuulliselle taloudenpidolle”
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä iloitsee tiedotteessaan siitä, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarviosta syntyi sopu ja talouskuri pitää.
-Pidän hyvänä, että vuoden 2023 talousarviosta päästiin sopuun. Talouden sopeuttamistarve on tulevina vuosina massiivinen, talousarvioneuvotteluja johtanut ryhmäpuheenjohtaja Mervi Katainen sanoo.
Hyvinvointialueen omaan toimintaan liittyvät suurimmat menolisäykset koskevat asiakasmaksujen ja omaishoidon tuen muutosten porrastamista. Lain mukaan maksut ja tuet on alueella yhdenmukaistettava, ja alueen kuntien maksujen ja tukien tasoissa on ollut suuria eroja.
-Koska taloudellinen tilanne on huolestuttava, pyrimme pitämään menolisäykset mahdollisimman pieninä, mutta niin että pystyimme samalla varmistamaan, että mikään asukasryhmä ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen, kun pakolliset maksujen harmonisoinnit tehdään, Katainen mainitsee.
Aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho iloitsee erityisesti omaishoitajien aseman turvaamisesta osana talousarviota.
-Omaishoitajat tekevät todella arvokasta työtä. Lisäksi kun huomioidaan vanhustenhuollon haastava henkilöstötilanne, omaishoidon ja omaishoitajien tukeminen on välttämätöntä, Laiho toteaa.
Hoitojonoihin palveluseteleitä
Kokoomuksen keskeinen tavoite on ollut parantaa palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Puolue katsoo, että siinä tarvitaan tiivistä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.
-Keskeinen tavoitteemme on saada ihmiset jonoista hoitoon. Tekemällä miljoonapanostuksen terveydenhuollon palveluseteliin, voimme purkaa merkittävästi terveysasemien jonoja. Panostuksella saadaan noin 10 000 uutta lääkäriaikaa pitkään jonottaneille ihmisille, aluevaltuuston varapuheenjohtaja Henrik Vuornos laskee.
Puolueesta todetaan myös lainsäädännön velvoittavan, että hyvinvointialueiden on tasapainotettava taloutensa vuoden 2026 loppuun mennessä. Länsi-Uudellamaalla sopeutustarve on noin 100 miljoonaa euroa.
-Osa ryhmistä esitti nyt sovittuja kirjauksia merkittävästi suurempia menolisäyksiä, eivätkä kaikki ryhmät valitettavasti olleet valmiita sitoutumaan neuvotteluratkaisuun. Pidän kuitenkin tärkeänä, että valtuuston enemmistö on sitoutunut talouskuriin, joka on välttämätöntä palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi myös tulevina vuosina. Alueen asukkaat antoivat aluevaaleissa vahvan tuen vastuullisen taloudenpidon linjalle, joten halusimme pitää siitä kiinni, Katainen tiivistää.
Hyvinvointialueet aloittavat palveluiden järjestämisen vuoden 2023 alussa. Niiden taloudellisen tilanteen todetaan olevan hankala, eikä valtakunnalliseen rahoitusmalliin odoteta merkittäviä muutoksia. Lisäksi väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja samalla talouskasvu uhkaa hiipua jäädä lähivuosina.
