Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r) pitää Suomen Nato-päätöstä myönteisenä ja korostaa, että hallitus toimii suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi.
-Kun Venäjä hyökkäsi naapurimaahansa Ukrainaan, turvallisuuspoliittisessa ympäristössämme tapahtui perustavanlaatuinen muutos. Suomessa reagoitiin tilanteen vakavuuteen ja aloitimme turvallisuuspoliittisen ratkaisumme tarkistamisen. Mikään muu puolustusyhteistyö ei voi tarjota samoja turvallisuustakuita kuin Naton kollektiivinen puolustus. Naton täysjäsenyys on paras ratkaisu Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi, Blomqvist sanoo.
Nato-jäsenhakemus on hänen mukaansa tärkein päätös sen jälkeen, kun Suomi päätti liittyä Euroopan unioniin lähes 30 vuotta sitten.
-Päätös on historiallinen, mutta myös luonnollinen askel Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Lunastamme nyt Nato-optiomme, Blomqvist toteaa ja mainitsee, että vaikka Nato-jäsenyys merkitsee merkittävää muutosta, paljon pysyy myös ennallaan.
-Olemme Suomessa aina ottaneet vastuun omasta puolustuksestamme. Niin teemme myös nyt. Myös yhteistyö EU:ssa on jatkossakin erittäin tärkeää. Yhteistyö eri muodoissa on paras puolustus, ja Nato-jäsenyyden kautta nostamme entisestään sotilaallisen hyökkäyksen kynnystä, Blomqvist toteaa.
Jän mainitsee myös, että jos kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä, se luo uuden ulottuvuuden jo ennestään laajaan ja tiiviiseen yhteistyöhön.
-Yhdessä voimme vaikuttaa Naton sisällä ja ennen kaikkea se antaa meille erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää ja syventää pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Arvojamme, yhteistyötämme ja aktiivista rooliamme alueella tarvitaan. Yhdessä Pohjoismaat luovat turvallisuutta ja vakautta Itämeren alueelle, Blomqvist kommentoi.
Kansanedustaja Johan Kvarnström (sd) jakaa ajatuksiaan Nato-jäsenyydestä pitkässä blogikirjoituksessaan, jossa hän pohtii myös jäsenyyttä koskevia vasta-argumentteja. Kvarnström ilmoittaa kannattavansa Suomen jäsenyyttä puolustusliitossa.
Kvarnström nosti turvallisuuspoliittisen tilanteen muutoksista käydyssä lähetekeskustelussa esiin muun muassa ydinaseita ja asekauppaa koskevat kysymykset, sekä Suomen ja Ruotsin samanlaisten valintojen tärkeyden.
-Lähetekeskustelun jälkeen me kansanedustajat olemme kuulleet aiheeseen asiantuntijoita hieman eri laajuudessa. Saamamme tieto, analyysit ja arviot eivät ole kaikilta osin julkisia. Osaltani voin hyvin yleisellä tasolla todeta, että se yleiskuva, jonka olen näissä yhteyksissä kuullut, puoltaa jäsenyyttä. Asia on kuitenkin monitahoinen, Kvarnström toteaa.
Hän kirjoittaa niin ikään, että jäsenyyden keskeiset perustelut tunnetaan hyvin, ja että hän keskittyy siksi tarkastelemaan paljolti sitä, mitä hän pitää parhaina vasta-argumentteina.
-En voi olla varma, että olen oikeassa päätöksessäni, mutta olen tehnyt parhaani muodostaakseni asiassa selkeän arvioinnin. En voi kuitenkaan sanoa olevani innoissani tai helpottunut tästä kaikesta, Kvarnström mainitsee.
