Vastikään uudet aluevaltuutettunsa ja luottamuselimensä saaneen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnan käynnistämisen alkutaival ei näytä kovin ruusuiselta.
Aluehallituksen toinen varapuheenjohtaja, inkoolainen Henrik Wickström (r) ilmoittaa olevansa huolissaan alueen puutteellisesta rahoituksesta, ja sen lisäksi hän kummeksuu hyvinvointialuejohtajan viran hakuilmoitusta. Siinä on Espoon kaupungin logo, vaikka johtajaa haetaan koko hyvinvointialueelle, eikä vain Espooseen.
-Harvoin tartun pieniin asioihin, mutta nyt teen poikkeuksen. Olemme koko ajan painottaneet, että meidän tulee rakentaa uutta aluetta, sekä painottaa alueen yhtenäisyyttä. Se, että alueen virkakunta nostaa esiin yhden kaupungin logon johtajan hakuilmoituksessa, ei edistä asiaa. Se antaa mielestäni myös ikävän kuvan muun Länsi-Uudenmaan asukkaille, Wickström sanoo.
-En voi hyväksyä tällaista toimintatapaa ja olen lähettänyt asiasta palautetta hyvinvointialueen virkakunnalle. Olen päättäjänä sitoutunut tekemään töitä koko alueen ja sen asukkaiden puolesta, en vain yhden kunnan tai kaupungin puolesta, Wickström jatkaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on pahoitellut asiaa sosiaalisessa mediassa. Se on ilmoittanut, että hakuilmoituksiin tuli inhimillisen virheen vuoksi väärä logo ja ilmoituspohja.
”Käytämme vielä toistaiseksi Espoon kaupungin rekrytointijärjestelmää ja julkaisusopimuksia”, alueelta vastattiin ja Wickström ilmoitti menevänsä henkilöstöjohtajan puheille asian johdosta. Hakuilmoituksessa on edelleen Espoon pohjat.
Wickström on huolissaan myös sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun rahoituksen puutteellisuudesta hyvinvointialueen toiminnan käynnistämiseen. Alueelle myönnettiin vastikään lisämääräraha, mutta rahoituksesta puuttuu sen mukaan vielä 38,5 miljoonaa euroa, jotta se voisi aloittaa toimintansa.
-Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on yksi Suomen suurimmista, mutta sen perusrahoituksessa ei ole huomioitu alueen monipuolisuutta. Jos emme saa lisärahoitusta alueen valmistelutyöhön, on olemassa suuri riski, ettei meillä vuodenvaihteen alussa ole toimivia potilastieto- ja henkilöstötietojärjestelmiä. Tämä voi vaarantaa potilasturvallisuuden, Wickström sanoo.
Hän on samalla huolissaan siitä, että rahoituksen puute voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, ettei hyvinvointialue pääse aloittamaan toimintaansa vuoden 2023 alussa lain edellyttämällä tavalla.
-Toivon, että sosiaali- ja terveysministeriö ymmärtää tarpeemme. Uudistuksen tavoitteena oli vahvistaa ja turvata asukkaiden palvelut. Tämä ei onnistu, mikäli alueella on jo alkuvaiheessa riittämätön rahoitus.
