Frisbeegolfin armoton suosio näkyy joka paikassa, eikä siihen suinkaan vähiten törmännyt viikonloppuna Karjaan kentällä. Kesän klassikkokilistely Raaseporin Helmi houkutteli aina yhtä viehättäviksi ja visaisiksi viritetyille väylille ennätysmäärän osallistujia, 219 heittäjää. Ensimmäisessä Helmessä vuonna 2010 viivalle asettui 70 heittäjää ja nyt rikottiin ensimmäisen kerran 200 rajapyykki sen ansiosta, että kisapäiviä venytettiin aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Tulijoita olisi ollut monikymmenpäisesti lisääkin, mutta katto tömähti vastaan.
Jo perjantain avoimessa parikilpailussa peuhasi 133 paria eli 266 kiekkoilijaa. Harrastelijatkin pääsivät parikisassa ja torstain viikkokisassa kokemaan järjestävän seuran Raaseporin Korillan loihtiman Helmi-radan, joka kiertää Mustionjoen toiselle puolelle Pumppulahden kutkuttaville saariväylille asti. Rata ravistelee yhtä lailla harrastelijoita kuin huippujakin.
-Tällä hetkellä kilpailua johtaa Suomen top 20 -pelaaja, jonka tulos on 7 alle parin. Helpommalla radalla se ei olisi kummoinen tulos, mutta täällä se on hyvää tasoa, kilpailupäällikkö Miikka Saturi totesi.
-Tuntuu, että rata on vuosi vuodelta vain vaikeampi, mutta samalla aina niin hieno ja kaunis, virkkoi Pro Tourilla N 40 -sarjaa johtava Skogbyn sinkauttaja Susanna Virtanen.
Kasvamaan päin
Karjaan kiinteällä radalla on uutta ilmettä, kun väyliä on ehostettu ja pienesti viilattu. Suurin muutos on se, että nyt kyse on ikään kuin 18+18-väyläisestä radasta.
-Normaalien tiipaikkojen lisäksi väylillä on etutiit, joilta voi suorittaa avausheiton lähempänä koria. Tällä madalletaan kynnystä aloittelijoille. Turvallisuusaspekti oli radan uudistamisessa myös iso juttu, nyt sieltä poistettiin tiettyjä päällekkäisyyksiä, RaKo:n varapuheenjohtaja Michael Sevon totesi. Seura on saanut kasvatettua jäsenmääräänsä viime vuoden 30 jäsenestä lähemmäs viittäkymmentä.
-Aloittelijoiden ja junioreiden kurssit ovat tuoneet uutta väkeä mukaan. Junnujen ja naisten harrastajamäärä on kasvamaan päin ja siihen olemme pyrkineetkin, Sevon kertoi. Naisia ei tosin ollut Helmen lähtölistalla kuin parikymmentä ja kyse on vielä miesvaltaisesta lajista.
-Naisia tulee kuitenkin jatkuvasti enemmän mukaan ja jostain luin, että viime vuonna naisharrastajien määrä kasvoi 28 prosentilla. Kun itse kymmenen vuotta sitten aloitin, niin ei meitä ollut kuin kourallinen, Virtanen valotti.
Lisää löylyä
Frisbeegolfin jo entuudestaan koholla kirkuneet osakkeet ovat korona-aikana kääntyneet vain jyrkempään nousuun ja tämä on Karjaankin kentällä näkynyt.
-Laskuria meillä ei ole, mutta arvioisin karkeasti, että kentällä pelataan kuukaudessa 3.000 kierrosta. Sekin on alakanttiin veikattu, RaKo:n puheenjohtaja Sami Lindholm puntaroi. Tuoreen selvityksen mukaan 700.000 täysikäistä suomalaista on kiinnostunut lajista ja alle 45-vuotiaista peräti kolmannes. Harrastajamäärän on joissain arvioissa väitetty olevan lähes miljoonan luokkaa, mutta vedenpitävää lukua on hankala selvittää, koska vain osa rekisteröityy jäseniksi tai hankkii lisenssin. Tämän totesi myös Karjaalla kiekkoillut Ari Penttala, joka toimi neljä vuotta frisbeegolfliiton puheenjohtajana.
-Frisbeegolfin harrastajat eivät välttämättä tarvitse liittoa tai seuraa. Harrastajia on paljon, mutta tarkkaa määrää ei pysty sanomaan. Golfissa puhutaan pelaaja- ja kierrosmäärien kasvusta, mutta siihen ei voi verrata, kun golfkentälle päästäkseen pitää pelaamisesta maksaa ja liittyä jäseneksi, hän mainitsi. Suurin osa frisbeegolfkentistä on vapaassa käytössä ja Karjaan kenttäkin tulee sellaisena pysymään, mutta esimerkiksi Penttalan kotikenttä on Vihdin maksullinen rata.
-Tällä kasvutahdilla maksullisia ratoja tulee yhä enemmän, se on ihan selvä. Vihdissä päivän hinta on 5 euroa, eli eihän sekään juuri mitään maksa, hän kertoi.
Penttalan mukaan lajissa on koettu osin hallitsematonta kasvua, jonka perässä ei olla pysytty.
-Jos Jaska pyytää Penan pelaamaan ja Pena innostuu, niin emme pysty siihen vaikuttamaan. Jos Jaska osaa säännöt ja kertoo ne Penalle, niin hyvä juttu, mutta jos hän ei osaa sääntöjä ja Pena lähtee sen mukaan pelaamaan, niin se onkin toinen juttu, Penttala kuvaili.
Rima nousee
Jaskat ja Penat ovat kuitenkin yhä useammin kiinnostuneita paitsi säännöistä, niin myös lajissa kehittymisestä. Tämä pätee junnuista senioreihin.
-Itse en tiedä yhtään harrastajaa, joka ei haluaisi kehittyä, EIF Discgolfin 15-vuotias Matias Itäluoma totesi. Urheilullisuuden aste on alati kiristymään päin.
-Lajin ulkopuolella ei ehkä vielä ymmärretä, miten tasokasta urheilua frisbeegolfista on tullut, ja mitä siinä menestyminen vaatii. Tekniikkaa voi työstää ihan loputtomiin ja 3,5 tunnin kilpailukierroksella koetellaan keskittymiskykyä, Sevon sanoi. Lauantaina kierroksensa tulokseen –1 pelannut RaKo:n Markus Pohjolainen aloitti kiekkoilun 13-vuotiaana ja on 13 vuodessa nähnyt riman nousevan.
-Jos joskus tietty taso riitti vaikka top kymppiin, niin nyt sillä ollaan top sadassa, frisbeegolfista enemmän padeliin siirtynyt Pohjolainen tuumi. Nousua on tapahtunut muillakin mittareilla.
-Kisamaksuissakin sen näkee. Ensi viikonloppuna Kuopion Pro Tourilla kisamaksu on 80 euroa, kun joskus selvisi parikympillä, Virtanen virkkoi. Hippijuurista ponnistanut frisbeegolf on hiljalleen kasvanut salonkikelpoiseksi urheiluksi.
-TUKES on kiinnostunut ratojen turvallisuudesta, antidopingtyö tulee kuvioihin, tehdään yhdenvertaisuusohjelmia… tähän ympärille on tullut paljon lisää. Paikka liikuntakentällä pitää ottaa ja ansaita. Eivät jalkapallo ja yleisurheilu meille huuda, että ”tulkaa tänne vain mukaan”, vaan sinne pitää itse mennä. Sitä kohti tässä ollaan menossa, Penttala totesi.
Napa natisee
Yhä useammat panostavat lajiin yhä enemmän ja sponsoroinnin myötä osa pelaajista kykenee omistautumaan frisbeegolfille täysin palkein. Kuten perjantain parikisassa Joonas Aallon partnerina voittoa juhlinut Severi Savukoski, tuo 17-vuotias ”ihmepoika” Littoisista.
-Severi sanoi kisapaikalle saavuttuaan, että ”tultiin tekemään duunia”. Ei tuollaista kuullut vielä muutama vuosi sitten, Lindholm hymähti. Nuoriso on viime vuosina puskenut vahvasti esiin ja lajiin heittäydytään innolla jo juniori-iässä.
-Harrastajissa on aiempaa enemmän sitä porukkaa, jolla napa on lähempänä selkärankaa, Saturi naurahti. Tammisaarelainen Itäluoma ja 16-vuotias karjaalainen Emil Ekholm ovat niitä intohimoisia nuorukaisia, jotka kuluttavat lajin parissa kosolti aikaa.
-Katson paljon lähetyksiä kisoista ja jos ei ole mitään tekemistä, niin ei muuta kuin heittelemään, Itäluoma vahvisti. Kaksikko tuli lauantain kierroksen jälkeen vielä lämmittelyalueelle puttailemaan.
-Minulla petti tänään pää eikä tuloksesta kannata sen enempää puhua. Tämä on niin henkinen laji. Lämmittelyalueella putit kyllä uppoavat, mutta on toinen juttu laittaa ne kisatilanteessa sisään, Itäluoma pureskeli.
-Minulla sujui tänään ihan hyvin ja paransin seitsemällä heitolla tulosta torstain viikkokisasta, RaKo:a edustava Ekholm totesi. Kumpainenkin mielii jonain päivänä heittää SM-kisoissa hyvistä sijoista ja Ekholm väläyttelee myös ulkomaiden valloitusta.
-Kovaa työtä se vaatii, sillä taso on niin kova ja laaja. Viiden vuoden päästä vaatii taas enemmän, että pärjää, pojat tiesivät.
Citius, altius, frisbius?
Tokio olympialaisten ollessa käynnissä tekee mieli kysyä, pitäisikö frisbeegolf ujuttaa olympiaohjelmaan mukaan?
-Ilman muuta! Siinäkin mielessä, että suomalaiset ovat lajissa niin hyviä. Taidamme USA:n jälkeen olla maailman kakkosmaa, Sevon hehkutti. Laji voi hyvin Yhdysvalloissa ja Suomessa, mutta Penttala ja Saturi muistuttivat, että levinneisyys ei vielä olympiastatusta puolla.
-Maailmassa on paljon sellaisia kolkkia, joissa laji ei vielä ole kovassa huudossa. Euroopassa on maita, joista tulee ehkä neljä kilpaheittäjää, ja Aasiassa on melko hiljaista. Sitten kun kiinalaiset innostuvat frisbeegolfista, niin pitäkää varanne, Penttala tuumi. Kansainvälisen Olympiakomitean agendaan frisbeegolf varmasti sopisi, sillä nuorten suosiossa oleviin lajeihin suhtaudutaan myötämielisesti. Frisbeegolf sulautuisi skeittauksen, surffauksen ja 3×3-koriksen sekaan vaivatta.
-Eikö golf ole myös olympialaisissa mukana? Mielestäni frisbeegolfissa on vähän sama kuin golfissa, että lajin omat kilpailut ja kiertueet ovat niitä, joita seurataan. En tiedä, onko lajin välttämätöntä olla olympialaisissa mukana, Itäluoma pohti.
-Tietenkin olympialaisten myötä frisbeegolfiin voisi tulla enemmän porukkaa mukaan ja se voisi auttaa lajin kehittymistä, Ekholm tuumi. Virtanen oli olympiaideasta tohkeissaan.
-Ehdottomasti! Saan pelkästä ajatuksesta kylmiä väreitä.
Toni Suominen
